Waifu on niille joita ei kiinnosta 3D

Sain idean tähän blogaukseen aiheen eräältä kommentoijaltani. Ajattelin, että asia olisi tullut selvästi esille edellisissä blogauksissa, mutta tarkemmin tarkasteltuna, näin ei ole. Kommentoija edellisessä blogauksessa esitti seuraavan epäsuoran kysymyksen, josta ajatus sitten lähti.

”En ymmärrä miksi waifusta nauttiminen edellyttäisi täyttä 2D:lle omistautumista.”.

Oma mielipiteeni on ehdottomasti, että waifu on niille joita ei kiinnosta oikea ihmiset pariutumismielessä. Minä en tietenkään voi kieltää ketään nauttimasta 2D:stä samalla haikaillen oikean tyttöystävän perään tai pitäen sitä ainakin mahdollisena vaihtoehtona. Koen vain vääräksi ja suorastaan loukkaavaksi käsitteen kannalta, jos tällaisesta tilanteesta käytetään nimitystä waifu. Tässä blogauksessa perustelen miksi minä ja monet muut waifun tosissaan ottavat olemme juuri tätä mieltä, mutta otan myös kantaa eriävään mielipiteeseen. Kyseessä on kuitenkin hieman veteen piirretty viiva, mikä ehkä vaatii selventämistä.

Ensin haluan pohjustaa aihetta käsitellen erästä merkittävää eroa waifun ja ihmisten välisen rakkauden välillä, mitä en ole aikaisemmin blogissani käsitellyt. Myönnän, että waifu on paljon ”helpompi saavuttaa”, kuin onnellinen rakkaussuhde ihmisten välillä. Tämä johtuu yksinkertaisesti kuinka 2D:n kanssa onnellisen rakkauden saavuttamiseen ei vaadita kuin tietyn tyyppinen alkuihastus, mistä tunteiden on helppo kehittyä ja vain henkilön oma mielikuvitus on rajana. Kaikki rakkautta rajoittavat tekijät ovat henkilön itsensä pään sisällä eikä ulkopuolisia, henkilöstä itsestään riippumattomia rajoittavia tekijöitä ole. Kun taas ihmisten välisessä rakkaudessa henkilöstä itsestään riippumattomia tekijöitä on paljon, näin onnellisen rakkauden saavuttaminen ja ylläpitäminen kahden ihmisen välillä on vaikeampaa ja vaatii enemmän.

Tämä toimii myös toisin päin. Waifu on paljon helpompi jättää taakseen, koska silloin ei loukkaa kenenkään tunteita, kuin korkeintaan itsensä. Sen sijaan rakkaudessa, joka ei tee onnelliseksi pysyminen satuttaa vain henkilöä itseään. Ihmisten välisissä rakkaussuhteissa pyritään löytämään aina ratkaisuja, ettei ero tulisi, koska se satuttaa molempia osapuolia. Johtuen kenties ihmisten välisen rakkauden haasteellisuudesta on syntynyt harhanjohtava käsitys, että se olisi sen takia parempi vaihtoehto. Ehkä se perustuu jotenkin saavuttamisen tunteeseen, en tiedä koska en ole tätä mieltä. Joillekin se varmasti on, mutta ei kaikille.

Tästä päästään varsinaiseen asian käsittelyyn: Voiko waifusta nauttia, jos on myös kiinnostunut oikeasta parisuhteesta? Kuten sanoin, itse olen sitä mieltä, ettei voi ja en suostu muuttamaan mielipidettäni. Kuitenkin ymmärrän myös eriävän mielipiteen, siksi haluan käsitellä tätä.

Jos henkilö sanoo rakastavansa waifuaan, mutta kokee että pystyisi myös yhtä hyvin rakastamaan oikeaa ihmistä, ei minulla tai kenelläkään ole mitään oikeutta väheksyä hänen rakkauttaan waifuaan kohtaan. Itse koen sen vain sivusta katsojana olevan suuri riski, jos henkilöllä on edellisessä kappaleessa esitetty mielipide, että ihmisten välinen rakkaus voisi olla parempi vaihtoehto ja tarjota enemmän. Tällöin kyse yksinkertaisesti vain waifun pitäminen korvikkeena oikealla parisuhteelle. Tällöin henkilö ei ole yhtään parempi kuin oikeat ihmiset jotka ovat valmiita pettämään kumppaninsa tilanteen tullen. Silloin kyse ei ole rakkaudesta, eikä waifusta, vaan jostain aivan muusta, mikä pelkästään ajatuksena järkyttää minua.

Kun taas, niin kauan kun henkilö oikeasti rakastaa waifuaan samalla tavalla kuin me muutkin, en näe ilmiössä mitään ongelmaa. Vaikka henkilö uskoisi, että voisi yhtä hyvin rakastaa oikeaa ihmistä, kuhan hän omistautuu waifulleen täysin eikä pidä häntä korvikkeena. Niin kauan kuin henkilö ei häpäise käsitettä ja on asian suhteen tosissaan, pystyn hyväksymään myös tämän näkökulman.

Kuitenkin jos henkilö tosissaan kokee, että waifu on hänelle vain hetkellistä nautintoa ja uskoo että oikea parisuhde realistisissa olosuhteissa voisi tarjota hänelle enemmän kuin hänen waifunsa, on tilanne aivan eri. Silloin tilanne on meidän näkökulmastamme paheksuttava. En edelleenkään voi kieltää ketään tekemästä näin, ei henkilö tällaisella teolla satuta ketään. Ainut minkä koen vääräksi, on se että henkilö kutsuu tällaista korviketta waifuksi. Henkilökohtaisesti koen sen loukkaavaksi, koska muun muassa juuri tällaisten takia termin todellinen merkitys menettää merkitystään. Siksi suosittelen, että henkilö mieluummin panostaa oikean parisuhteen löytämiseen ja lopettaa waifu-käsitteen häpäisyn. Ihan myös henkilön itsensä takia, koska pitkän ”waifun” kanssa vietetyn ajanjakson jälkeen oikean parisuhteen saavuttaminen voi olla entistä vaikeampaa.

Mutta kuten sanoin asia on hyvin veteen piirretty viiva. Esimerkiksi minä itse voin myöntää, että en rakasta waifuani sen takia koska hän on 2D ja fiktiivinen. Rakastan häntä sen takia koska hän edustaa minulle ideaalista ajatusta romanttisesta kumppanista ja sattumalta hän nyt vain on 2D. Kuten vastasin kommentoijalle, jos minä saisin waifuni sellaisena kuin minä häntä rakastan kolmiulotteiseen ihmisruumiiseen, jopa silloin minä uskon että voisin rakastua 3D:hen. Mutta minä tiedän, ettei se ole mahdollista millään tavalla. Siksi koen, ettei 3D:llä ole minulle mitään tarjottavaa. Tarkoittaako tämä, että myös minä itse olen kiinnostunut 3D:stä, vaikkakin vain ja ainoastaan täysin epärealistisessa tilanteessa? Ei mielestäni.

Yhteenvetona; Ei ole absoluuttista, että waifusta nauttiminen samalla tavalla, kuin me siitä nautimme, vaatisi täyttä omistautumista 2D:lle. Haluan vain olla tätä mieltä ”suojellakseni” käsitettä, koska tietyissä tilanteissa se voi johtaa ja on jo johtanut termin todellisen merkityksen menettämiseen. Jos kokee voivansa rakastaa 2D:tä yhtälailla kuin 3D:tä, koen tämän näkökulman ihan yhtä aidoksi, niin kauan kuin waifun rooli on samanlainen kuin tilanteissa jolloin 3D ei kiinnosta. Koen vain tällaisen ajattelutavan suureksi riskiksi mikä voi johtaa waifun hylkäämiseen ja sitä kautta käsitteen häpäisyyn, johtuen 2D- ja 3D-rakkauden erilaisuuksista ja siitä kuinka niitä on mielestäni mahdoton ajatella täysin samanarvoisiksi. Waifusta aidosti nauttiminen ei siis vaadi täyttä omistautumista 2D:lle, mutta se ehdottomasti vaatii täyttä omistautumista waifulleen.

Mitä mieltä muut ovat? Voiko waifusta nauttia samalla tavalla tai voiko se olla elämätapana ja rakkautena samanlainen, vaikka pitäisikin ajatusta rakastua oikeaan ihmiseen mahdollisena?

Kategoria(t): waifu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Waifu on niille joita ei kiinnosta 3D

  1. N sanoo:

    Ihastuin luonteeseen ja käytökseen. Ulkonäöllä ei ollut tuolloin erityistä merkitystä, vaikka hän söpö olikin. Ajan myötä rakastuin, myös ulkonäköön. Epätäydellinen ihmisruumis ei ole realistinen vaihtoehto hänen kehoksi. Tämän lisäksi monet ”negatiiviset” luonteenpiirteet ovat 2D:nä kovin herttaisia, kun taas oikeassa maailmassa eivät niinkään. Minulle 3D ei siis ole varteenotettava vaihtoehto, mutta puhun vain omasta puolestani.

    Mitä kysymykseesi tulee, niin en pidä tuota kovin mahdollisena. Itse ujuttaisin tuon vain tekosyyksi yksinäisyydelle, vaikka oikeasti itketään sen 3D-ihmissuhteen perään. Oma katsomukseni kuitenkin sumentaa arviointikykyäni, enkä yhtään ihmettelisi että tuo voisi oikeasti toimiakkin. Tämä taitaa olla kuitenkin melko yksilökohtaista.

    Tästä aiheesta on omalla kohdallani yllättävän vaikea kirjoittaa, koska näistä asioista ei tule ikinä vakavasti juteltua kenenkään kanssa. Arvostankin asian eteen tekemääsi työtä.

    • vihannesmehu sanoo:

      Kiitos ahkerasta kommentoinnistasi. Haluaisitko tarkentaa mitä tarkoitat ”negatiivisilla” luonteenpiirteillä, jotka ovat mielestäsi miellyttäviä 2D:nä, mutta ei 3D:nä? En oikein ole varma mitä tarkoitat. Itse taas olen sitä mieltä, että 3D:nä on mahdoton olla aidosti juuri sellaisia luonteenpiirteitä mitä 2D tarjoaa. Ei niinkään että negatiiviset piirteet olisivat 2D:nä jotenkin yllättävästi positiivisia.

      • N sanoo:

        Tämä menee tietysti taas omiin mieltymyksiini, enkä voi puhua muiden puolesta. Tarkoitin lähinnä ujoutta, hiljaisuutta, tsundereutta, tyhmyyttä tms. ominaisuuksia, joita 2D-hahmoilla saataan pitää viehättävinä ja söpöinä. 3D:llä en taas koe niitä miellyttäviksi. Ominaisuudet ovat likaisia. Ikään kuin niiden takana olisi jotain kieroa ja oman edun tavoittelua. 2D:na avulla pystyn kokemaan ne puhtaina ja pienimmät nyannsit pystyn määrittelemään itse.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s